On sillä väliä nyt ainoastaan, mitä kulman takaa tulee vastaan.

Syväjäästä selvitty, pakkaset pelästy vihdoin pois! Wheppee! Voi lenkkeillä siinä määrin kun tahtoo ja juoksemistakin elvytellä jälleen, ihanaa!

Terveisiä etelän tytöille Pohjanmaalta!

Laikaa karkuun...

Muumeilu on ollut viime aikojen sana. Mulle aina kehittyy ja hetkeksi iskostuu jokin kumma adjektiiviksi väkerretty sana, nyt se on muumi. Jotain luumulle sukua olevaa tämä on.

Muumeja ollaan oltu, ihan talviunilla ja leppoisalla vaihteella. Agilityä oli pakkasten aikaan turha haaveilla, taukoa on ollut vissiin kisoista 13. päivän kisoista saakka?! Ohoh. Tänään korjattiin tilannetta kevyellä treenillä Pennalassa. Kuje oli jotenkin varovainen ja olin kuulevinani sen vinkaisevan kesken radan... Muuten Muhku oli tosi söpö ja teki oikein asioita. Visakin tuntui tahmaiselle. Se ei tahtonut jarruttaa putkisuoran jälkeen kunnolla hypylle (lue: mun ohjaus lirutti oletettavasti) ja liikkui todella takkuisesti jäykällä isolla laukalla kaamean kiikatikiljunnan siivittämänä. Se on Visan kohdalla useimmiten oire jähmäisestä kropasta, vaikka sellaista ei tällä treenilevolla pitäisi ollakaan? Ja tietty peruspainit piti ottaa muurin päällejuoksussa, kun ei kepoa ollut opastamassa takajalkoja kepeämmiksi.

Ruskuaiset

Epätoivoinen yritys puolustautua laikavoimaa vastaan...

... kun siinä lopulta kävi aina näin.

Viime postauksessa mainitsemani Pohjanmaan viikonloppu meni pakkasia pidellessä ja tarkenemisen asettamissa rajoissa lenkkeillen. Voi sitä auringon voimaa, kuinka mörrimöykystä alkaa herätä päivänsäde pienestäkin valohoidosta! :) Perjantaina taaperrettiin jokijäällä Visan kanssa kahden. Lauantaina humputeltiin uudemman kerran jokijäälle nauttimaan auringosta. Sunnuntai meni mukavan lauantai-illan piikkiin hieman hapokkaissa tunnelmissa, joten Visa laitettiin moottoriurheilemaan keskenään. Maanantaina kiesiteltiin merta kohti Daimin ja Kaisan luo kyläilemään, sai Vispikin leikkiseuraa! Tosin pelaamisseuraa tarjoili myös S:n isän itäsiperialainen laikaneiti, jonka kanssa viipotettiin jäällä tiistaina ennen automatkalle lähtöä.

Pohjanmaalla puuhasteltiin pihatottiksissa seuruun asentoa, jäävien erottelua ja suoria sivulta siirtymisiä. Pari luoksetuloakin taidettiin tehdä. Visan asento on houkutusnamikädellä erinomainen ja lyhyissä pätkissä pysyy kohdallaan ilman apukättäkin. Paljon vaan tarvitaan toistoja ja oikeanlaisia treenejä, ettei homma valahda takaisin vanhaan...

Kuluneella viikolla ei tehty sen suurempia, koetin paikkailla retuperälle päässeitä koulutehtäviä, muuten mentiin pakkasen rajoissa peruslenkit. Viikonlopulle actionia tulivat onneksi tuomaan ohikulkumatkalla Minna ja Ninja! Tai no, voiko sitä nyt kovin kummoiseksi aktiivisuudeksi sanoa että treenaa terävät tottikset (fine!) ja nopeat ilmaisut (pelas!) lenkkien ohessa ja lopun aikaa keskittyy niin henkiseen kuin fyysiseenkin tankkaukseen. Tiivistettynä; toimii.

Tämä viikko on lomaa koulusta, töihin toivon pääseväni kuitenkin. Jos ei muuta, niin ulkoilusta nautitaan yliannostukseen asti. Mino on ollut meillä nyt viikon päivät, alun perin rokotuskäynnin vuoksi. No, rokotukset siirtyivät tälle viikolle ja hyvinhän tämä Maknusti menee lauman jatkeena vähän ylimääräistäkin, kun ei kovin aktiivista treeniä lumien aikaan ole. Kummasti Minko osaa vaihtaa eri ääne(ttömä)n päälle meille tullessaan ;) Vispin kanssa on pitänyt keskustella pariin otteeseen siitä, että vaikka puita päin voi kolistaa niin shelttejä, etenkään Minoa, päin ei juosta eikä ohiteta lyömällä kutosta silmään juuri sheltin osuessa polulla kohdalle... Alkuun olin aikamoisessa solmussa narujen kanssa, mutta yhteisen rytmin löydyttyä totesin, että menisihän näitä kolmekin - tosin eri kokoonpanolla.. ;)

Mihinkään kisoihin ei olla ilmoittauduttu lähiajalle. Vähän katselin maaliskuun puolelle kisoja, mutta ilmoihin on vielä aikaa ja en tiedä onko kisaaminen niin pakollista: arvokisoihin tuskin tulemme pääsemään vaikka varaa, aikaa ja intoa olisi yrittää nollatiliä lihottaa jokaisissa kissanristiäisissä. Hosumalla ei ole hyvää tullut tähänkään asti ja kieltämättä ihan perustekniikoita voisi laitella hetken aikaa. Ratkaisu, Kuje kisoihin?!

Luonnetestipaikan sain varattua Visalle toukokuulle, kiitos siitä Hetalle! :) Saa nähdä mitä sieltä kuoriutuu, villinä veikkauksena heitän, että Visan pistemäärä häviää rutkasti Kujeelle... noloa.

Fysioterapia- tai osteopatia-aikaa soitan heti huomenissa, molemmat pojat taitavat tarvita oikomista.