sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Kun arki ajaa tankilla keittiöön kovat piipussa, etsin jotain valkoista, jota voisin heiluttaa.

Tätä on arki seuraavat 3kk..

Täällä taas, ihan vaihteeksi pitkästä aikaa. Nyt mulla on edes osalle hiljaisesta ajasta tekosyy, harjoittelujakso. "Koska palaat taas elävien kirjoihin?", kyseli ystävä Facebookissa harjoitteluhapotuksen painaessa pahiten. Kun kevyestä koulunkäynnistä ihminen tempaistaan yhtäkkiä olemaan skarppina, aktiivinen, täysillä oppimassa 8 tuntia päivässä, ei iltaisin meinannut saada itsestään mitään liikuntaa kehittävämpää irti. En käsitä mikä niissä harjoittelussa niin kuormittaa vai osuiko kuuden viikon jakso vain niin sopivasti syyskooman kanssa samaan aikaan, sillä kesällä saman homman tekeminen ei aiheuttanut mitään vajeita illan energiaan... No, opintopisteet ropisevat pian rekisteriin, jälleen yksi askel lähempänä valmistumista. Koulu on muutenkin periaatteessa ohi tältä vuodelta, käytännössä kuitenkin vielä nyt alkava viikko pitäisi pusertaa verkkokurssia...

Pohdin tänään lenkillä, kuinka saamatton olen ollut koko vuoden. Varsin hienoa kirjata pian vuoden tavoitteiden toteutumisesta selostusta, kun koko homman voi kuitata kolmella sanalla: tyhmä, laiska ja saamaton. Yhtään sen reippaampaa ei ole ollut meno näiden kahden hiljaisen kuukauden aikanakaan, samaa kaavaa noudattaen on menty. Tiivistetään kuitenkin kuluneiden viikkojen tapahtumia...

- Viikottain ollaan treenattu agilityä 1-3 kertaa viikossa ja käyty juoksemassa 1-2 kertaa viikossa pitkien kävelylenkkien lisäksi.
- Fysioterapia Visalle ja Minolle, molemmilla omat perusjuminsa ts. kaikki ok.
- Satu Hillin valmennus. Väännettiin valsseja epätoivoisesti, että voi jokin ohjaus olla ylivoimainen osata.
- Visa lähti 3.11. viikoksi riiausreissulle Turkuun, vuoden vaihteessa odotetaan pikavippipopulaatiota maailmaan...
-Visa kävi osteopaatilla. Löytyi uusia vikoja ja käsittelyn jälkeen näkyi hämmentävä muutos ravin "puoleisuudessa", uutta käyntikertaa odotellessa...
- Katja Alalaurin koulutus. Onnistumisen iloja ja agilityn tuntua!


Veikkaanpa, että kisat on tälle vuodelle kisattu, ellen intoudu ilmoittautumaan viimeisiin mahdollisiin startteihin. Treenaamista ei kuitenkaan hyydytetä joululomalle, sillä kolmen viikon loma aikatauluista houkuttelee käymään hallilla niin usein kun mielekästä treenattavaa löytyy. Ja sitähän riittää jo pelkästään agilityssä, saati sitten haaveilemani tokoprojektin aloittamisen kanssa...


4 kommenttia:

  1. Katoin ensiksi, että minkä ihmeen puupöllin vieressä Visa istuu ja sitten tajusin, että se on neiti Karjala! Hihih :). (Olen megamultiväsynyt, sallittakoon tämä huono tarina.)

    Ps. Onpas sulla pitkä letti! Joutu ihan painamaan pausea ja kattomaan. Katoin myös agilityä, vähän ainakin :).

    VastaaPoista
  2. Hyvä että sieltä löytyi agilityä, vähän ainakin. ;)

    ps. On se vaan riemastuttavaa, kun vaste postaamisesta on lähes aina välitön <3

    VastaaPoista
  3. Sinun onneksi MINÄ tulen Lahteen, joten ainakin treeniseurasta et voi enää (julkisesti) ens keväänä valittaa. Ja jos teille potkittiin yksi VOI1, niin TVA ei oo siitä paljon ihmeempi. Sun hommas on astetta haastavampi, kun potkinnassa on kolme paria. :--)

    VastaaPoista
  4. Onneksi saan oman personaltrainerin ja perseenpotkijan liveversioksi :)) Mun homma on ihan pala juustokakkua, kun on niin kehityskelpoiset koirakot!

    VastaaPoista