If you don't fail now and again, it's a sign you're playing it safe.

Loppuviikon aikana muumitettiin kurjan sään takia lepopäivä perjantaille, vaan lauantaina oli tositoimia luvassa agilityvalmennuksen parissa ja sunnuntai tyhjennettiin päätä räntäsateessa metsälenkillä.

Teemu Linna aloitti treenin astetta avartavammalla käytännön harjoitteella, jossa lävähti kasvoille aika kirkkaasti oman keskittymisen ja panostuksen määrä kyseiseen treeniin. Itse en harjoitusta ehtinyt joutua suorittamaan, mutta voin myöntää, että harjoitteen onnistuneesti loppuun vieminen ei välttämättä olisi ollut läpihuutojuttu. Yhtä tyhjentävänä jatkui loppu teoriaosuus, jonka aikana ehdittiin pohtia yleisesti treenaamista, tavoitteden asettelua ja agilityn ajatusmaailmaa yleensä. Puhetta kuunnellessani nousi mieleen ajatus, joka oli joskus Minon aktiivivuosina mielessä: tätä mä haluun, tässä me ollaan vielä joku päivä hyviä. En voi olla myöntämättä, kuinka paljon odotan kahta seuraavaa treenikertaa tämän kouluttajan opastuksessa, niin paljon tapahtui pään sisällä kehitystä sekä teorian että itse treenin aikana.

Treenattava rata oli hyvin mentävissä ja tietyt tekniikat toistuivat useammassa kohdassa. Lopulta räpiköitiin rata aina loppuun saakka, joskin mulla hajosi keskittyminen toisen treenisetin lopussa aika pahasti, kun aikataulusta kiinni pitävä kello soi. Saatiin koirakkona paljon kehuja; minä liikun kuulemma kuin urheilutaustainen (hah), yhteistyö toimii hienosti ja tekninen osaaminen on hyvällä tasolla. Ulkopuolisen kouluttajan kommentit sekä treenissä onnistuminen ja kehittyminen tsemppasivat kovasti ja antoivat uskoa, että kyllä meistä vielä jotain tulee, että ollaan oikealla tiellä tekemässä töitä.

Tänään käytiin Emilian kanssa treenaamassa vähän lisää agilityä. Treenin lopuksi halusin vaikka väkisin tehdä radan kokonaan. Melko väkinäiseksi se yrittäminen menikin, mutta onnistuminen oli sitäkin makeampaa, me pystyttiin siihen hapot jaloissakin! Näitä pitäisi tehdä paljon enemmän; tekniset suoritukset me osataan sopivissa pätkissä, vaan se kokonaisuus, keskittyminen, rytmin pitäminen ja loppuun asti täysillä tekeminen..