Uusi ulkoasu on aikas räikeä, sanokaa jos alkaa päätä pakottaa liikaa. ;) Halusin yksinkertaisemman mallin vaihtelun vuoksi.
Tässä sitä ollaan, ensimmäinen arkipäivä virallista joululomaa kohta takana. Totta puhuakseni me junailtiin etelään jo neljä päivää sitten. Lomafiilistä ei paljoa tarvinnut kuulutella, se tuli ihan itsestään. Koulujutut saavat maata ainakin joulun ylitse kaapin perällä, nyt vaan ollaan ja keskitytään olennaiseen - syömiseen!
Shelttien tokoliikkeet edistyvät siinä määrin, että melkein pitäisi surffata itsensä kevään koekalenterin äärelle. Mino etenkin on edistynyt sen verran, että voisi alkaa ottaa kisanomaisia treenejä ohjelmistoon. Pääsemme jälleen tasapainottelemaan paineistumisen kanssa, jehnaa. Kujeen ongelmat kasaantuvat metallinoutoon. Muut liikkeet menettelevät, mutta metallin kanssa saadaan tehdä hommia vielä tovi shepon aivopesemiseksi.
Visan kanssa sain pääni kasaan aiheesta seuraaminen, tehtiin kompromissi ja sen päätöksen jälkeinen treeni oli mitä hienoin. Samalla paranivat liikkeestä istuminen ja maahanmenokin, rentous on tarttuvaa. Esineruudussa vaikuttaisi tapahtuneen asennemuutos alkuperäiseen, sitkeään moodiin, ihanaa! Loman aikana olisi tarkoitus tehdä esineruutukuurikin... Saa nähdä, jatkuuko tällainen ohjaajaan kohdistuva endorfiinitykitys kuinka pitkään.
Kuje ja Visa ovat agiliidelleet esitellen kumpikin omia ongelmakohtiaan. On radoille onnistumistakin mahtunut, mutta hitusen hirvittää lähteä Kuikelon kanssa kisaamaan tällä ohjauksella... Onneksi aikaa on vielä tuunailla ja meille lupailtiin treeniseuraakin. :) Visan kontaktit ottivat aimoharppauksen eteenpäin, pitää siis vaan uskaltaa edetä. Okei, ehkei kaikissa asioissa aleta vaikeuttaa kolmannella treenikerralla tässä määrin (puolikkaasta puomin palasta kahteen palaseen). Visa on muuallakin väläytellyt fiksuuttaan; huolella mieleen upotettu pohjatyö tuntuu mahdollistavan nopean etenemisen.
Lisää videoita löytyy Youtubesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti