1. Kiitä antajaa, ja linkitä bloggaaja, joka antoi sen sinulle. Kiitokset lähtevät Veeralle!
2. Valitse viisi blogia (joilla on siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa. Luen montaa blogia, jotka ovat jo tunnustuksensa saaneet, mutta If there's a will - there's a way, Nestnuuka, Sutjakkaat Shetlantilaiset ja Kelpie&Siimahäntä saavat meiltä syrämen!
Toinen kiertävä haaste napsahti Leevi-valkkarin blogista, pääsen vastaamaan hehtoteksteillä kysymyksiin, hjei!
1. Missä näät itsesi vuoden, viiden ja kymmenen vuoden päästä (koiraharrastusta ajatellen)?
Realistisesti ajatellen, koiraharrastuksen jatkuminen sinne kymmenenkin vuoden päähän on niin varmaa kuin tässä elämässä nyt vaan joku voi olla, ei sitä ilmankaan osaisi varmaan olla 12 vuoden jälkeen. Loput ovatkin sitten haaveita, jotka tulevat muuttumaan, vaihtumaan ja saamaan uusia ulottuvuuksia... Jokaiselle vuodelle toivon terveyttä ja pitkää ikää, kaikille lauman jäsenille, kaikki muu on vain kivaa extraa.
Vuoden päästä ollaan kehitytty monessa asiassa, tyytyväisiä kesän arvokisojen suorituksiin, tehty mieluusti tulosta muistakin lajeista kuin agilitystä ja minulla on seuraava koira hankinnan alla.
Viiden vuoden päästä Visan nimen edessä on useampi kolmen kirjaimen yhdistelmä, johan se on silloin pappaiässä. Koirakokoonpanossa on todennäköisesti muutoksia ja elämäntilanne on muutenkin toinen. Toivon, että ollaan päästy ulkomaillekin kokeilemaan kisaamista!
Kymmenen vuoden päähän en osaa ajatella koiraharrastusta, tässä iässä se on niiiiin pitkä aika jo muussakin elämän menossa... Lajivalikoima on voinut jo heittää karusellia ja minulla onkin komea kokoonpano kilpaa juoksevia greyhoundeja, populaatio papilloneja näyttelykoiriksi tai Samin haave metsästyskoirista koostuvasta laumasta onkin toteutunut? Aika näyttää!
2. Hyvät ja huonot puolesi koirankouluttajana ja -omistajana?
- olen temperamenttinen ja herkästi turhautuva ihminen eikä piponi pidä arjessa joka päivä, treeneissä onneksi vähän paremmin
- hermostuessani saatan olla epäreilu koiria kohtaan, kriteerit eivät pidä vaan homma menee simputuksen puolelle
- olen huono käsittelemään yllättäen eteen tulevaa turhautumista koulutustilanteessa, ts. keppivirhe saa minut suunniltaan, kyllähän siihen nyt maailma kaatuu hei!
- en näe metsää puilta ja hahmota kokonaisuuksia, takerrun herkästi kriiseilemään yksityiskohdista
+ koen olevani teknisesti tarkka ja nopea kouluttaja
+ rakastan uusien asioiden opettamista ja teen sen huolella, niiden kokonaisuuksien rakentaminen onkin sitten toinen juttu...
+ olen tarkka hoitamaan koirien perustarpeet hyvin, kynsien pituus pahimpana neuroosina
3. Miten valmistaudut kisoihin? Onko sinulla jotain kisarutiineja?
Pohdin, kirjoitanko koko lajikirjon läpi, mutta taidan tyytyä kertomaan vain tokon ja agilityn, niissä on kisattu eniten ja sentään tämän vuoden puolella.
Agilityssä valmistautuminen riippuu starttipaikasta, missä vaiheessa käyn pitkän lämmittelylenkin; 20-30min, riippuu säästä ja lenkin tehosta. Haluan päästä katsomaan radan rakennusta tai edellisen luokan radan suorittamista tarpeeksi ajoissa, jotta saan jonkinlaisen ennakkoajatuksen ohjausvalinnoista. Rataantutustumisen jälkeen käyn vielä kertaalleen mielikuvana radan läpi ja starttipaikasta riippuen jään joko katsomaan suorituksia, menen hakemaan koiraa lyhyemmälle lämmittelylle tai lähden vasta pitkälle lämmittelylle. Lyhyt lämmittely ennen suoritusta pitää sisällään juoksua, mahdollisen käväisyn lämmittelyesteillä palkkaamassa radan kannalta hyödyllisiä asioita, lämmittelytemput (jalkojen välissä pujottelu ja itsensä ympäri pyörimiset) ja määrän x mielikuvasuorituksia, tässä vaiheessa vielä hullun näköisesti ohjauksia huitoen ja radan kulun mukaan paikallaan liikkuen. Muutama koirakko ennen omaa suoritusvuoroa menen lähtöpaikan läheisyyteen, käyn vielä mielessä rataa läpi ja pidän kontaktia koiraan yllä. Visa tuppaa nostamaan kierroksia "lähtökarsinoissa" oikein lahjakkaasti, joten teettämällä vielä temppuja tai muuten hanskaamalla sitä pidän tatsia yllä. Parin edellisen koiran ajan keräilen vain hyvää fiilistä popittamalla sopivaa musiikkia korvien välissä ja sitten se on menoa!
Tokoon rakennettiin keväällä rutiineja oikein huolella. Kun ollaan ensin käyty kävelemässä ja tultu lähemmäs kisakehää eikä omaan yksilöliikkeidenvuoroon ole enää kauaa, teen virittelytreenin. Puen koiralle ketjupannan ja istutan sitä hetken odottamassa. Kun vapautan koiran, passivoidun ja koira alkaa tarjota aktiivisuutta minua kohtaan hössöttämällä ja pyrkimällä perusasentoon. Palkkailen satunnaisesti aktiivisuudesta, kehuihin vastaamisesta tai esim. jäävän liikkeen tai kaukokäskyn nopean suorituksen. Paljoa on ihan suotta enää yrittää tehdä ennen koetta, lyhyt aktiivisuuden hakeminen riittää. Ennen kehäänmenoa istutan koiraa vielä hetken paikallaan, jonka jälkeen toistan virittelytreenin rutiinit, passivoidun, koira tarjoaa operusasennon ja siirrytään kehään koira seuraten.
4. Linkitä mielestäsi hienoin, hauskin tai vastaava koiravideo tai vaikka muutama.
Monta hauskaa koiravideota on tullut nähtyä, mutta eihän niitä millään enää jälkikäteen muista löytää... Hienoja temppu- ja agilityvideoita löytää Silvia Trkmanin ja Jenny Dammin Youtube-kanavilta!
5. Mikä on "koiraharrastusurasi" pahin moka ja vastaavasti sitten se huippuhetki?
Pahin moka, hmm.. Virheitähän riittää, treeneissä ja kisoissa, mutta eniten mieleen jäänyt moka taitaa olla Minon toisesta voittajaluokan kokeesta; olin juhlinut 18-vuotissyntymäpäiviäni edellisenä päivänä, joten aamulla pidettävässä kokeessa ajatus ei juossut ihan kaikkein vikkelimmin - Minon tullessa luoksetulon stopin läpi minulle ei tullut mieleen antaa toista käskyä seisomiseen eikä edes pysäyttää koiraa maahan jälkimmäisen merkin kohdalla... Ykköstulos jäi pisteen päähän, saatoin hieman harmitella omaa jäätymistäni. Onneksi seuraavassa kokeessa ykkönen irtosi kirkkaasti ja evl vietiin läpi kolmen ykköstuloksen putkella.
6. Mitä muita harrastuksia tai mielenkiinnon kohteita sinulla on?
Pakko on myöntää, että tämä koiraharrastuksen suo on varsin upottava, elämäntapa tuhlata kaikki aikansa ja rahansa koiriin liittyviin asioihin ei paljoa jätä sijaa muille harrastuksille. Ennen koiria harrastin tanssia ja ratsastusta, niihin kumpaakin palaaminen on haaveissa tasaisin väliajoin, etenkin tanssimisen aloittaminen uudelleen kiehtoisi ja toisaalta, olisihan siitä hyötyä agilitynkin suhteen! Koiran kanssa tehtävien urheilujen (kävely, juoksu, hiihto, pyöräily, uinti) lisäksi laskettelu kuuluu suosikkeihini.
Minusta nämä Viivin tekemät kysymykset olivat vallan oivat, joten kaikki halukkaat saavat kirjoittaa niistä omat vastauksensa!
"kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa" -- fuskasit!
VastaaPoista