Risin' up, back on the street. Did my time, took my chances.

Kuje on tämän päivän sankari, tuore kolmosluokkalainen! Ajeltiin tänään Järvenpäähän kolmen startin kisoihin tavoitteena nostaa Kuikkis vihdoin kolmosluokkaan, vaan heti ensimmäisellä radalla tärppäsi, loput saamme nauttia lahjakortteina myöhemmin.

Kuje aloitti kisauransa pääsiäisenä -07 aikamoisen hauskoilla kisoilla. Löin vetoa, että jos Kuje saa nollan, saa kaverini laittaa hiukseni toisen startin ajaksi kutakuinkin kymmenelle saparolle sojottamaan eri ilmansuuntiin. Vielä ensimmäisen radan nollan jälkeen en oppinut virheestäni, vaan löin vetoa myös toisen radan nollasta: lupasin tehdä kuperkeikan palkintojen jakoon mennessä jos toinenkin nolla onnistuisi. Saparot päässä juostiin toinenkin nolla ja kuperkeikallahan sinne palkintopallille mentiin, kahta nollaa rikkaampana.
Sittemmin Kujeen kisaura taantui pahasti. Tekosyiksi voidaan mainita Kannus, Visan tuleminen ja resurssit. Vaan tosiasiassa taitaa syy olla laiskassa ja puolueellisessa ohjaajassa... Moni on kysynyt, miksen kisaa tai treenaa Kujeella enempää, onko siinä joku vika - asiahan on ihan päinvastoin. Kuikula on mitä hauskin agilitykaveri, jolla on takuuvarmat kontaktit, hyvä perusvauhti ja kohtuupaljon ohjauksia hallussa, kepit on ainoa osaamistasoa tiputtava este. Vaan aina on löytynyt tekosyy olla kisaamatta Kujeella, olla asettamatta sitä ykköskoiran rooliin ja olla keskittämättä rahoja siihen. Kuje itse ei tästä tokikaan kärsi sen suuremmin, mutta kieltämättä tunnen piston sydämessäni ajatellessani Muhkun kokemaa vääryyttä.

Ajallisesti Kujeen nousu kolmosiin kesti 5 vuotta ja startteja kertyi 28 kisauran aloituksesta lähtien. Keskimäärin 5 starttia vuodessa on aika naurettavan vähän, mutta toki vähemmälläkin starttimäärällä olisi voinut selvitä jos oltaisiin keskitytty agilityyn koko ajan ja kisattu tiuhemmin.
Mutta sama se mitä on ollut, tänään sängyn jalkopäähän kömpii Kuje, kolmosluokkalainen <3

Tässä video tämän päivän radasta, ei meidän parasta vauhdin ja ohjausten valumisen kanssa (ne hitsin rimat piti pitää ylhäällä vaikka väkisin!), mutta nolla tuli ja hauskaa oli!