Kysymätön tieltä eksyy

Jokunen postaus sitten huutelin lukijoita kysymään jotakin, lähes mitä vain. Kiitos niille muutamalle, jotka uskalsivat suunsa avata!

Otatko vielä joskus shelttiä, miksi? Entä kelpietä?
Shelteillä tulee varmaan aina olemaan erityinen asema mun ajatuksissa, ensimmäisen oman koiran rotuun vain kiintyy eri lailla. Ja (hyvät!) sheltit on oikeasti tosi hauskoja ja makeita koiria, erinomaisia terapiamoppeja kaikessa elämänilossaan ja toimintatarmossaan. Mutta se, miksi ottaisin sheltin... Kunhan ns. pikkukoiran paikka on joskus auki, on sheltti varmasti yksi vaihtoehdoista, toivoen, että siitä tulee vähinään yhtä hauska tyyppi kuin Kujeesta ja sillä olisi mahdollisimman lyhyt ja helppohoitoinen turkki - turkinhoito on oikeastaan ainoa kynnyskysymys sheltin hankinnassa.
Toinen kelpie tähän talouteen tulee aivan varmasti, sen verran monipuolinen, kompakti ja käteensopiva rotu se on. Niin vaivaton arjessa ja silti mieluisa kaikissa harrastuslajeissa, mitä ikinä keksinkään. Ajankohtaa jäämme odottamaan :)


Koiriesi parhaat ja huonoimmat puolet?
Tästä voisi tehdä aikamoiset hehtopostaukset per koira, joten yritetään tiivistää. :)

Mino
+ yhden (kahden) ihmisen palvova sylikoira
+ ahneus, leikkiminen, sosiaalipalkkautuvuus
+ vaivaton arkikoira
- arkuus ja sen tuoma vahtihaukkuherkkyys, jonka vuoksi Minon puolesta "pitää ajatella" arjessa
- paineistuminen

Kuje
+ avoin, iloinen ja ihanan hauskan hölmö luonne!
+ taistelutahto, leikkisyys ja loputon yritys
+ mutkattomuus, reippaus ja sopeutuvaisuus mihin vain tilanteeseen
- pieni rasittavuus; arjessa "hitaus" ja joissakin asioissa pitää ajatella Kujeen puolesta
- se että tämmöisiä Kujeita ei voi olla kuin vain yksi :)

Visa
+ tasapainoinen, mutta silti energinen ja hektinenkin luonne/tapa toimia
+ käsittämättömän vaivaton koira missä tahansa arkielämän tilanteessa
+ hyvä koulutettavuus ja monipuolisuus, jokainen laji ja tekeminen on kelpin mieleen
- pieni ohjaajapehmeys ja alustaherkkyys
- fyysinen ronskius ja piittaamattomuus arjessa (menee rikki sheltit ja kelpi itsekin)


Kuin monta osoitetta sun blogilla on ollu?
Sovittiin kysyjän kanssa, että blogejen otsikkoja ei lasketa, siitä tulisi jo liian hankalaa. Äkkiseltään muistelemalla ja selaamalla bongasin 4 eri osoitetta; ensimmäistä Bloggerin blogia ei nää ole kuin raatona, seuraavaksi tuli Sudenpesä, josta vaihdettiin osoitetta Vuodatuksen sisällä Vinkeys-blogiin, jossa pysyttiinkin pidemmän aikaa. Sieltä vaihtui osoite jälleen Bloggerin puolelle, tähän kyseiseen blogiin. Vaan täällä on sitten otsikkoslogani tai -nimi vaihdellut useampaan otteeseen... Aika pitkä historia meidän elämää on netissä, hävettää lukea omia vanhoja ja lapsellisia kirjoituksia, mutta toisaalta ihan hauskaakin. :) Etenkin pikku-Viipaleen vauva-aikojen juttuja lukiessa tulee väkisinkin ensin hymy huulille ja sitten alkaa pään hakkaus seinään, että voi miksi se hieno pentu ei ollut enää hieno nuori koira ohjaajan mielestä.

Jos mietit vuosiasi koiraharrastuksen parissa, millä tavalla asenteesi on muuttunut sen aikana?
Anonyymi asennevalmentaja tätä kysäisi ja haki vastauksesti jotain muuta kuin taitoa ja osaamista, siis asennetta, tahtoa, positiivisuutta tms. Tämä vaatii kyllä ihan oman postauksensa, lupaan toteuttaa sen lähiaikoina! :)